Pyhä Jumala, rakas Taivaallinen Isä,
tänä aamuna tulen eteesi yhtäaikaa innostuneena ja uupuneena. Tänään on ensimmäinen arkiviikon tiistai kun saan opiskella koko päivän ja se tuntuu hienolta. Että se, mistä olen koko ajan haaveillut on nyt totta ja vie eteenpäin suunnitelmaani saada opintoja tehtyä.
Samaan aikaan olen aivan toivoton. Viiden kirjan lukupäiväkirja on todella työläs. En tajua apokryfikirjoista mitään enkä jaksa keskittyä. Aikaa on aivan liian vähän koko paketin tekemiseen. Väsyttää ja keksisin monta muutakin juttua mitä voisin tehdä. Ihmissuhdeasiat pyörii päässä, aamun käänteet (mm. yksi liian aikaisin kouluun mennyt lapsi, kolme kadonnutta pyöränavainta ja liian myöhään aamutoimet aloittanut äiti) tekee rauhattomaksi ja niskaa särkee. Tekee mieli viestitellä puhelimella, hoitaa rästissä olevia juttuja, juoda kahvia, syödä suklaata. Siivoamaan en sentään ala täällä kirjastolla.
Herra, tulen eteesi kiittämään. Kiitos tästä syksyisestä kauniista aamusta. Kiitos, että sain viedä pienimmän hoitoon ja saatella eppuluokkalaisen kouluun, lähettää yläkoululaisen omiin hommiinsa. Kiitos kupista kahvia (johon hädintuskin oli varaa näin viikko ennen palkkapäivää) ja kiitos kirjaston ilmastointilaitteen rauhoittavasta huminasta. Kiitos mahdollisuudesta ottaa aikaa sille, mikä tuntuu tärkeältä.
Herra tule avukseni. Auta keskittymään. Auta, että saisin tänään yhden lukupäiväkirjan valmiiksi, jolloin jäljellä olisi enää neljä. Tule avukseni kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa. Myös talousasioissa, jotka ei ainakaan parantuneet nelipäiväisen viikon myötä.
Herra kulje kanssani tämäkin päivä.
Pyhässä nimessäsi, aamen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti